Helsingin vapaa evankelisluterilainen seurakunta

Maistiaisia taivaasta!

Rakas seurakuntalainen

Nehemian kirjan 8-10 luku kuvaavat erästä vanhan testamentin Israelin historian herkimmistä vaiheista. Jumalattomuutensa tähden 70 vuoden pakkosiirtolaisuuteen joutunut kansa oli saanut kokea käsittämättömän ja täysin ansaitsemattoman armon. Heidät oli palautettu takaisin kotimaahansa. Nyt he olivat kaikki yhdessä, miehet ja naiset kokoontuneet kuulemaan Jumalan sanaa. Pappi Esra luki Mooseksen kirjoja ja koko kansa johtajineen seisoi kuuntelemassa päivänkoitosta puolipäivään saakka. Ja luettu sana myös kosketti kuulijoiden tuntoja. "Ja Esra avasi kirjan kaiken kansan nähden ...ja kun hän avasi sen, nousi kaikki kansa seisomaan. Ja Esra kiitti Herraa, suurta Jumalaa, ja kaikki kansa vastasi kohottaen kätensä ylös: 'Amen, amen'; ja he kumarsivat ja rukoilivat Herraa, heittäytyneenä kasvoilleen maahan." Neh. 8:5,6.

Israelilaiset käsittivät miten paljon he olivat rikkoneet Herraansa vastaan: "Sillä kaikki kansa itki, kun he kuulivat lain sanat." Mutta maaherra Nehemia ja pappi Esra sanoivat kaikelle kansalle. "Tämä päivä on pyhitetty Herralle, teidän Jumalallenne, Ãälkää murehtiko älkääkä itkekö". "Ja hän sanoi vielä heille:Menkää ja syökää rasvaisia ruokia ja juokaa makeita juomia ja lähettäkää maistiaisia niille, joilla ei ole mitään valmistettuna, sillä tämä päivä on pyhitetty meidän Herrallemme. Ja äkää olko murheelliset, sillä ilo Herrassa on teidän väkevyytenne." Neh. 8:10.

Tuollaisia herätyksen ja heräämisen, jopa uskonpuhdistuksen aikoja kristillisen seurakunnan historia tuntee lukuisia. Mutta ovatpa ne olleet miten syvälle käyviä ja mullistavia tahansa, ei kristillinen seurakunta niiden kautta koskaan ole lopullisesti valmiiksi tullut. Päinvastoin on todettava, että jokaista uskonpuhdistusta, jokaista herätyksen aikaa on aika pian seurannut uusi uneliaisuuden, väsähtäneisyyden ja hengellisen nuutumisen vaihe. Siksi uskonpuhdistus onkin, niinkuin Lutherkin sitä painotti jatkuva prosessi, joka kestää tämän ajan loppuun saakka.

Kun kirjoittelen sinulle tätä olen hyvin tietoinen siitä, että myös meidän seurakuntamme tarvitsee hengellistä udistusta. Tuo uudistus ei kuitenkaan voi toteutua millään hallinnollisilla tai toiminnallisilla tempuilla. Ei herätystä synny käskemällä eikä kehottamalla, ei meidän päätöksillämme tai toimillamme, ei parhaimmalla yrityksellä eikä täydellisellä antautumisella. "Jos ei Herra huonetta rakenna, niin turhaan ne työtänsä tekevät, jotka sitä rakentavat".Ps. Vain Jumala Henkensä kautta synnyttää herätyksen ja Henki toimii sanassa ja sakramenteissa.

Avain aitoon uskon ja elämän uudistukseen on nykyään täsmälleen sama kuin se on ollut kaikkina aikoina. Vain Jumalan sana synnyttää aidon herätyksen. Näin on tapahtunut niin "herätysaikojen" Suomessa, "Lutherin" Saksassa, kuin myös "Esran ja Nehemian" Israelissa. Sydämiin osunut Kaikkivaltiaan sana sai aikaan sen, että kansa nousi kunnioituksesta seisomaan "ja he kumarsivat ja rukoilivat Herraa, heittäytyneenä kasvoilleen maahan". Mutta kun Jumala sanallaan koskettaa tuntoja on hänellä aina myös hyvä vastaus valmiina. Hän lyö ja hän parantaa. "Tämä päivä on pyhitetty Herralle, teidän Jumalallenne, älkää murehtiko älkääkä itkekö."

Tänäkin päivänä Jumala tahtoo armahtaa jokaista syntinsä tuntevaa ja tunnustavaa. Hän itse asiassa on jo armahtanut meidät, kun hän antoi Jeesuksen meidän puolestamme sijaisuhriksi. Hanna Rauta runoilee tunnetussa laulussaan osuvasti näin: "Vuoti kallis veri kerran kukkulalla Golgatan sammuttain näin vihan Herran ankaran ja polttavan. Viisi haavaa vuoti verta eestä kaiken maailman, uuden liiton pyhää verta, uhriverta Karitsan... Liiaks tuota verta kiittää onkin aivan mahdoton, kylliks veisaella siitä iäisyyskin lyhyt on."

Maaherra Nehemia ja pappi Esra kehottivat kansaa iloitsemaan ja viettämään riemullisia pitoja Herran kunniaksi ja hänen armollisuutensa ylistykseksi. He myös kehottivat lähettämään pitoruoista maistiaisia niille, joilla ei ole mitään valmistettuna.

Tässä on ohjelman sisältö myös meidän seurakunnallemme. Jumala on Jeesuksen sijaisuhrissa valmistanut meille sellaisen pitopöydän, josta saamme evankeliumin sanan ja sakramenttien kautta nauttia juhlaruokia, todellisia herkkuja. Ja siitä pöydästä riittää myös maistiaisia toisillekin lähetettäväksi.

Seppo Salo